Annin pannulappu

Pari viikkoa sitten Anni oli yökylässä mummia ilahduttamassa. Keskityimme tällä kertaa käsitöihin.  Anni sanoi haluavansa virkata, joten tuumasta toimeen. Lankaa ja koukku, johan alkoi syntymään.


Niin innokkaasti Anni virkkasi, että otti työnsä sängyn viereenkin ja aamulla tyttö kömpi sängystä virkkaus kainalossa. Valmista tulikin. Äidille joululahja. Nyt me Annin kanssa toivomme, että äiti ei käy täällä kurkkimassa. =)

Kommentit

  1. kiitos leena;) olet sinä verraton! ihana mummi, kun opetat taitoja lapsenlapsellekin. niistä on paljon iloa ja hyötyä vielä vanhempanakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me nautimme kumpikin Annin kanssa, toinen opettamisesta ja toinen oppimisesta! =)

      Poista
  2. oi kuinka söpö onkaan tämä patalappu ;) niin upeeta kun jaksat mummina opettaa kädentaitoja pienelle <3
    minulle sanottiin aina vaan , että et kumminkaan mitään osaa, ei ole aikaa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih -- noin minullekin aina sanottiin - ja niin se vaan on jäänyt muistiin tiukasti. Mutta osataanhan me! =)

      Poista
  3. Oi kuinka ihanan patalapun Anni tyttönen on virkannut äidille:)

    VastaaPoista
  4. Onpa siisti pannulappu. Mummo on hyvä opettaja :)

    VastaaPoista
  5. Kivan patalapun äiti saa joululahjaksi.Hienoa että sinulla on opetettava,kaikilla ei ole.Pidetään pää pystyssä,kaikesta harmaasta ja sateesta huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Minä olenkin äärettömän onnellinen ja ylpeä kahdesta pienestä aarteestani!

      Poista
  6. Onpas vaan taitava nuori neitonen ja mikäs ihmekään kun tuommonen käsityövelho opena! Mä en osaa virkata yhtään ja nääääin iso oon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Velho, juu -mut mikä velho, se on eri asia...
      Tuu säkin tänne, niin mä opetan sullekin. =)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun piristät minua kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tunnustus

Joulukalenteri luukku n:o 18

Camee-koru