Luukku nro 5


Mutta pupuparka myöhästyi viiksikarvan verran! Postinkantaja Punarinta oli jo mennyt.
”Voi harmi!” pikkupupu huokaisi. ”Nyt minun om vietävä kirje joulupukille itse.”
...jatkuu...

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos, kun piristät minua kommentillasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Äidin muistokakku

Kuva
Raskain sydämin tein äidin muistotilaisuuteen kakun. Rakensin sen kaikista niistä aineksista, joista tiesin äidin pitäneen: valkoinen väri, ruusut ja linnut olivat äidille lähellä sydäntä, samoin kuin kaikki kaunis ja naisellnen - sitä edustaa pitsi. Toinen kakku, vaaleanpunaisella ruusulla, oli gluteeniton. "Oli sulla sydän niin lämmin, hellä, oli siellä paikka meille jokaiselle. Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit, meitä aina muistit ja huolta kannoit. Kauniit muistot voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa." Jää hyvästi Äiti-rakas!  <3
Lue lisää

SIENIÄ!!

Kuva
Työkiireitten takia on pihalla oleminen jäänyt todella vähäiseksi viime aikoina. Siksi hämmästys oli suuri, kun tänään lähdimme siivoushommiin pihalle. Sienet ovat valtaamassa suuresti varjelemaani kantokukkamaata. Joku saattaa muistaa, että pihaltamme kaadetusta suuresta kuusesta jäi valtavan suuri kanto, jonka puhdistin ja kaivoin hieman enemmän esille ja tein siihen kukkamaan, jonka hieno keskipiste on se kanto. Nyt sienenryökäleet yrittävät valloittaa koko kannon! Pelkään, että nämä ovat jotain lahottajasieniä ja tekevät selvää kannostani. Nyt en tiedä, että pitäisikö minun poistaa nuo sienet, vai jättää ne paikoilleen... Ne kyllä näyttävät jotenkin kovin viehättäviltä, vaikka olenkin päättänyt, etten pidä niistä..... ;) Tässä pienempi rykelmä vähän lähempää kuvattuna. Jos jollain on jotain tietoa tästä sienestä, olisin kiitollinen tiedoista! Tällaisia, mysteerisen näköisiä lakkipäitä seisoo keskellä nurmikkoa. RATTOISAA SUNNUNTAI-PÄIVÄN JATKOA ...
Lue lisää

Tämän vuoden synttärit vietetty!

Kuva
Niin ne vuodet vaan lisääntyy, vaikka mitä tekis... Tänä vuonna synttäreitten vietto vähän kutistui, kun tuo Ukko-Kulta antoi aikamoisen shokin meidän perheeseen. Perusterve mies sai sydänkohtauksen vajaa kaksi viikkoa sitten. Tuli raju muistutus kuolevaisuudesta ja siitä, ettei koskaan tiedä, milloin on kenenkin aika lähteä. Mutta Ukko-Kullan aika ei ollut vielä - onneksi! Parhaan synttärilahjan sain, kun saan vielä pitää hänet vierelläni. Synttäreitä kuitenkin juhlittiin voimien mukaan, vain pienessä perhepiirissä. Tarjoiluista ainoastaan täytekakku on omaa käsialaa. Tähän luomukseen olen varsin tyytyväinen, vaikka noissa pursotuksissa menikin sormi suuhun aina välillä. En ole pursottanut pitkään aikaan ja jotenkin ajatukset ei pysy koossa ja kiehkurat meni sinne tänne, muttei sinne minne piti... Tähän kakkuun tein ihanaa sokeripitsiä, tarvikkeet ostin jo jokin aika sitten, mutta vasta nyt pääsin sitä kokeilemaan - ja ihastuin! Kakun täytteenä on man...
Lue lisää