LeenanLaari

... nimittäin ensilumi! Tunnelmanluojaa kerrakseen! Kiva, että maailma näyttää valoisammalta - mielikin hieman piristyy. Mutta---- tänä vuonna tuo lumi hiukan pelottaa minua, tai lähinnä sen luominen. Ukko-Kulta ei enää oikein pysty rehkimään raskaan lumen kimpussa ja sama juttu taitaa olla minulla; astmainen ja nivelrikkoinen vanha rahjus.... Niin se elämä kulkee... Jo syksyllä meiltä jäi pihatyöt suurimmalta osalta tekemättä Ukko-Kulla sydärin aiheuttaman shokin vuoksi. Vaan kun oikein katsoo, niin kauniiltahan tuo luminen puutarhakeinu näyttää. Siksipä: "Missään ei ole määrätty, että sinun pitää olla sitä mitä toiset toivovat sinun olevan, mikäli nämä toiveet ovat ristiriidassa sinun omien tavoitteittesi kanssa." –Wayne W.Dyer- Yritän kaiketi sanoa, että mitä yhdestä lumesta! Kyllä se aikanaan sulaa!  Kunhan kotiinsa pääsee ja sieltä pois, niin antaa olla! Jos jotakuta häiritsee saa tulla luomaan! :) Minä nautin lumen tuomasta kauneudesta! Mu...

Meille on muuttanut alivuokralainen ihan omin lupineen! Olen katsellut ja ihastellut tuossa pihassa temmeltävää, kaunista oravaa. Vaan nyt on kyllä ajatukseni muuttuneet sen suhteen! Tuolla se välikatolla viettää aika äänekästä elämäänsä. Olen yrittänyt sille puhua, että lähtis metsään - siellä ne muutkin kurret pesäänsä pitävät, mutta ei - aina se vaan tulee uudelleen metelöimään! Kovasti ole yrittänyt etsiä sen ulko-ovea, mutta sitäkään en ole löytänyt. Eikä siitä taitaisi olla hyötyäkään. Jos kurre on oikein ihastunut uuteen kotiinsa, niin sehän nakertaa sinne tien aina vain uudestaan. Mitä kummaa sille tekisin?? Tänä aamuna yritin häiritä sitä oikein olan takaa kolistelemalla ja metelöimällä (täällä yksinäni ja kovassa flunssassa). Ei sitä tuntunut minun paukutteluni paljon häiritsevän. Siellä se vaan pelasi jalkapalloa äänestä päätellen. Se kun kuljettaa sinne isoja kastanjoita, joita kasvaa tuossa pihassamme... No, sitten yritin laittaa lastenlaulut raikumaan...

Miten sitä ihminen hiipuu pikkuhiljaa. On niin kovin surullista huomata elämän karkaavan pikkuhiljaa, ennen niin kovin elämänhaluisesta ja tekevästä äidistäni. Äiti on aina ollut hyvin ahkera ja erittäin kiinnostunut kaikista elämän aloista. Enpä muista milloinkaan nähneeni häntä ihan vaan istumassa, tekemättä mitään. Televisiotakin katsellessaan hänellä aina oli jokin käsityö tekeillä. Äiti on aina lukenut paljon, tehnyt paljon käsitöitä. Silloin, kun me kaikki 5 lasta olimme pieniä, äiti teki meille kaikille vaatteetkin - ja kauniita vaatteita tekikin!  Harrastuksekseen hän piirsi ja maalaili.  Lause, jonka äidiltä olen oppinut: "Jos ei saa valmiina kaupasta, täytyy tehrä itte." Ja niin äiti tosiaankin teki. Joskus nuoruudessaan, kun kaikki oli kortilla tai muuten vaan ei ollut,  silloin äiti tuon asian oppi. Jopa kengät hän on joskus itse tehnyt itselleen. Asiaa kertoessaan, äiti tuumasi, että "mun isähän oli suutari, kyllä mäkin jotain siitä opin"...

Viime keskiviikkona veljeni vaimoineen piipahti kylään ja heillä oli mukanaan kerrassaan ihana sammalnalle, joka tarvitsi kotia. Meillehän sopii vallan mainiosti! Nimesin nallen oitis Onniksi. Tervetuloa Onni! Ovensuussa Onni nyt istuskelee katselemassa. Talveksi hänelle on oma maja terassilla. Onni (ja minä) toivottelee hyvää viikonloppua kaikille!

Osallistuin tällä kakulla ihan vaan huvikseni Koristeelliset Kakut - kilpailuun. Kakku on jo vuodelta 2010, mutta on edelleen yksi suosikeistani. Koska aiheena oli punainen kakku, tämä sopi vallan mainiosti. Tässä kilpailussa voittaja on se, joka saa eniten ääniä, siksi pyydänkin teiltä hieman äänestys apua. Alla olevasta linkistä pitäisi päästä äänestämään.  Ei tarvitse kuulua Facebookiin, äänestämään pääsee muutenkin. https://www.facebook.com/KoristeellisetKakut/app_148694351956742?app_data=14607 Melkoista pyöritystä on elämä minulle järjestänyt viime päiviksi. Saatanpa tarinoida siitä hieman tuonnempana. KIITOS KAIKILLE!!

Pakko on kirjoittaa ja ihmetellä näin julkisestikin. Minulla on 93-vuotias äiti, joka on pärjännyt kotona itsekseen tähän asti. Tai ei itsekseen -  hän hoitaa ja huolehtii liikuntavammaisesta veljestäni. Samoin äiti hoisi isäni viimeiset vuodet. Isä kuoli kaksi vuotta sitten. Nyt äiti on tullut sen verran huonoon kuntoon, että on alkanut kaatuilla.  Äidin näkö on heikennyt melkein sokeudeksi viimeisen vuoden aikana.   Tähän asti hän on vaan mennyt mukkelismakkelis ja noussut siitä itsekseen ylös, istunut hetken ja taas jatkanut toimiaan. Kuitenkin jokin aika sitten, äiti taas kaatui - vaan ei enää päässytkään itse ylös. Sairaalareissu siitä tuli. Ensin diagnoosi oli virtsatietulehdus. Sitten pieni infarkti aivoissa. Näitä hoidettiin, tulehdukseen antibioottia ja infarktiin verenohennuslääkettä. Parin päivän päästä omaiset huomasivat äidin käden turpoamisen. Se oli murtunut. OHO. Kipsattiin ja sanottiin, että äiti on sairaalassa ainakin niin kauan, että kipsi poistet...

Meidän lintubaarissa on riittänyt asiakkaita. Lähinnä  talitinttejä, jokunen varpunen, kuusitiaisia, pari kertaa on käynyt närhikin ja onpa nähty tilhikin. Nyt eilen sinne saapui uusi asiakas, enkä tunnista tätä. Tämännäköinen tipunen. Tunnistaako kukaan. Kuvat otin ikkunan läpi, joten ei parhaat mahdolliset, mutta selvän saa. Luulen tämän olevan joku tuiki tavallinen tipunen, mutta me emme UkkoKullan kanssa tunnistaneet edes lintukirjasta.

...vaikka päivitykset ovatkin olleet harvassa viimeaikoina. Työkuviot ovat kohdallani muuttuneet siten, että olen töissä nyt päiväsaikaan enemmän kuin aiemmin. Olen päässyt "eläkkeelle" yövuoroista ja se tarkoittaa päivä- ja iltavuorojen lisääntymistä. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen tähän järjestelyyn ja uskon vielä tottuvani tähän "normaalimpaan" työaikajärjestelyyn. Noh - olen kuitenkin ehtinyt hieman rentoutuakin; kävimme ystävieni kanssa katsastamassa uuden Viikingin laivan, Gracen.  Ja uskokaa pois, se on hieno laiva! Täysin erilainen kuin Viikingin muut laivat. Annanpa teille pienen kuvakavalkadin laivasta. Tästä se lähtee. Hieman oli laivalla hakemista, ennenkuin osui satamaputkeen. Hienosti päästiin matkaan, vain peräaallot pärskyi... Käytävän istuskelupaikka. Laivassa on todella upeasti käytetty erilaisia kuoseja ja materiaaleja. Toinen istuskelupaikka kasveineen kaikkineen. Väreiltään tämä laiva on varsin rauhallin...

OIKEIN HYVÄÄ JA ILOISTA VIIKONALKUA KAIKILLE!

Meidän huushollissa tuo UkkoKulta on hurahtanut Muumi-mukeihin. Tässä viimeisin talviMuumi 2012 Tämän postauksen laitoin kyllä ihan noitten pikku-Muumien vuoksi. Satuin nääs löytämään tuollaiset minitalvi- Muumit ja pakkohan ne oli ostaa. Ihanat miniatyyrimukit. =) Löytyy leima ja kaikki! UkkoKulta oli ihastuksissaan =) Terveiset vaan kaikille täältä lumimyrskyn keskeltä.