Vähän vanhuudesta
Pakko on kirjoittaa ja ihmetellä näin julkisestikin. Minulla on 93-vuotias äiti, joka on pärjännyt kotona itsekseen tähän asti. Tai ei itsekseen - hän hoitaa ja huolehtii liikuntavammaisesta veljestäni. Samoin äiti hoisi isäni viimeiset vuodet. Isä kuoli kaksi vuotta sitten. Nyt äiti on tullut sen verran huonoon kuntoon, että on alkanut kaatuilla. Äidin näkö on heikennyt melkein sokeudeksi viimeisen vuoden aikana. Tähän asti hän on vaan mennyt mukkelismakkelis ja noussut siitä itsekseen ylös, istunut hetken ja taas jatkanut toimiaan. Kuitenkin jokin aika sitten, äiti taas kaatui - vaan ei enää päässytkään itse ylös. Sairaalareissu siitä tuli. Ensin diagnoosi oli virtsatietulehdus. Sitten pieni infarkti aivoissa. Näitä hoidettiin, tulehdukseen antibioottia ja infarktiin verenohennuslääkettä. Parin päivän päästä omaiset huomasivat äidin käden turpoamisen. Se oli murtunut. OHO. Kipsattiin ja sanottiin, että äiti on sairaalassa ainakin niin kauan, että kipsi poistetaan. Kerrottiin myö