Oi niitä aikoja...
Vierailin eilen Päivikin blogissa ja ihastuin hänen vanhaan muistokirjaansa ja siitä muistin oman, samanlaisen kirjan - tai kirjat. Näitä on joskus ollut enemmänkin, mutta vain nämä ovat kulkeneet mukana elämän melskeessä.
Näitä kirjoja kierrätettiin kavereilla ja opettajilla, jotka sitten kirjoittivat kirjaan jonkin kauniin muistovärssyn - tietenkin hienon kiiltokuvan kera!
Minun kirjaani isosisko taiteili kansilehden.
Opettajan kirjoittamat värssyt olivat minusta ne kaikkein hienoimmat. Ja varsinkin tämän värssyn kirjoittaneen opettajan muistan lämmöllä koko elämäni ajan.
Näihin kirjoihin ei kirjoitettu tietoja itsestä tai omista mieltymyksistä, niinkuin nykyisiin ystäväkirjoihin.
Kiiltokuvat ihastuttivat minua silloin ja ihastuttavat yhä vielä -- valovuosia myöhemmin... =)
Ihania muistoja.. minä olen onnistunut hävittämään omat muistokirjani aikojen saatossa.
VastaaPoistaVoi että on ihania muistoja ja kauniita kiiltokuvia (meillä sanottiin muisteiksi). Minunkin muistokirjat on hävinneet. Nyt niitä olisi mukava katsella ja lukea.
VastaaPoistaKauniita muistoja ja kiiltokuvia.Omani aikojen saatossa kärsineet.
VastaaPoista