"Tämä on minun päiväni. Se on ainutlaatuinen. Kenelläkään muulla koko maailmassa ei ole täysin sen kaltaista päivää. Se on menneitten kokemusteni summa ja se sisältää kaikki tulevaisuuden mahdollisuudet. Voin täyttää sen ilon hetkillä tai pilata sen hedelmättömällä murehtimisella. Jos menneisyyden tuskalliset muistot tulevat mieleeni, tai ajattelen tulevaisuutta pelonsekaisin tuntein, pystyn karkottamaan ne mielestäni. Ne eivät voi pilata minulta tätä päivää" Tuota Positiivareitten ajatelmaa mietin tänään - viimeisenä lomapäivänäni. Nyt se taas alkaa - arki ja arjen haasteet. Se tarkoittaa sitä, että tämänkin blogin päivitykset harvenevat - mutta eivät lopu! Kun ihminen -hmm- varttuu, hän tarvitsee säännöllisyyttä ja minä olen valinnut ammatin, joka on kaikkea muuta kuin säännöllinen ja se alkaa tuntumaan kaikella tavalla tässä kropassa. Ensimmäiseksi huomenna suuntaan yövuoroihin ja yritän kovasti selvitä nukkumattomuudesta ja väsymyksestä... Niinhän...
